SISÄLTÖ (Sisällysluettelon numerointi vastaa sisältöasioiden osalta AIEMMAN määräyksen numerointia)

1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1)… 2
2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2)… 3
3 RISKINHALLINTA (4.1.3… 3
4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3)… 5
5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)… 6
4.2.1 Palvelutarpeen arviointi… 6
4.2.1 Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma… 6
4.2.1 Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30.5 §)… 7
4.2.2 Asiakkaan kohtelu… 7
4.2.3 Asiakkaan osallisuus… 8
4.2.4 Asiakkaan oikeusturva… 8
6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3)… 9
4.3.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta… 9
4.3.2 Ravitsemus… 10
4.3.3 Hygieniakäytännöt… 10
4.3.4 Terveyden- ja sairaanhoito… 10
4.3.5 Lääkehoito… 10
4.3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa… 10
7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4)… 11
4.4.1 Henkilöstö… 11
4.4.2 Toimitilat… 13
4.4.3 Teknologiset ratkaisut… 13
4.4.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet… 14
8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5)… 14
9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA… 15
10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5)… 15


1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1)

Palveluntuottaja

Palveluntuottajan Y-tunnus: 2798443–3

Yksityinen palvelujentuottaja
Nimi: Falttu Palvelut Oy

Kunnan nimi: Eurajoki

Kuntayhtymän nimi:

Sote -alueen nimi: Satakunnan hyvinvointialue

Toimintayksikön nimi
Falttu Palvelut Oy, Eurajoki

Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen
Eurajoki, p. 044 553 7695

Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä
Kotipalvelujen tukipalvelut / kotisiivous; kaikille sosiaalipalveluna siivousapua tarvitseville.

Toimintayksikön katuosoite
Kirkkotie 13

Postinumero
27100

Postitoimipaikka
Eurajoki

Toimintayksikön vastaava esimies
Falttu, Kaisa

Puhelin
044 553 7695

Sähköposti
asiakaspalvelu@falttu.com

Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut)
Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt)

Palvelu, johon lupa on myönnetty

Yrityksessä ei harjoiteta luvanvaraista toimintaa.

Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)
Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta
Eurajoki 15.3.2016
Rauma 23.3.2016
Pyhäranta ilmoitettu 1.3.2016
Muutosilmoitus (Falttu Palvelut Oy) em. kuntiin
annettu 8.2.2017
Pori ja Ulvila 20.6.2019
Eura 22.08.2019
Nakkila 27.8.2019
Harjavalta 11.9.2019
Säkylä 31.3.2020

Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta

Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat
Ilmoituksen yksityisestä sosiaalipalvelujen tuottamisesta (kotipalvelujen tukipalvelut, kotisiivous) Falttu
Palvelut Oy:n alihankkijana on tehnyt seuraaviin kuntiin:

Tmi Rautakoura Tia (2323865–2)
Rauma, Eurajoki, Lappi 6.5.2018


Tmi Vesanto Tarja (1839722–9)
Harjavalta 10.11.2020
Eurajoki (Luvia) 4.12.2020
Pori, Pyhäranta, Eura 27.4.2021

ALIHANKINTANA PALVELUJA EI OLE TARJOTTU 1.10.2021 ALKAEN.

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2)

Toiminta-ajatus

Toimintayksikkö perustetaan tuottamaan palvelua tietylle asiakasryhmälle tietyssä tarkoituksessa. Toiminta-ajatus ilmaisee, kenelle ja mitä palveluita yksikkö tuottaa. Toiminta-ajatus perustuu toimialaa koskeviin erityislakeihin kuten lastensuojelu-, vammaispalvelu-, kehitysvammahuolto- sekä mielenterveys- ja päihdehuoltolakeihin sekä vanhuspalvelulain säädöksiin.

Mikä on yksikön toiminta-ajatus?

Kotipalvelujen tukipalveluja / kotisiivous, tuotetaan kaikille sosiaalipalveluna siivousapua tarvitseville.

Arvot ja toimintaperiaatteet

Arvot liittyvät läheisesti työn ammattieettisiin periaatteisiin ja ohjaavat valintoja myös silloin, kun laki ei anna tarkkoja vastauksia käytännön työstä nouseviin kysymyksiin. Yksikön arvot kertovat työyhteisön tavasta tehdä työtä. Ne vaikuttavat päämäärien asettamiseen ja keinoihin saavuttaa ne.

Yksikön toimintaperiaatteet kuvaavat yksikön päivittäisen toiminnan tavoitteita ja asiakkaan asemaa yksikössä. Toimintaperiaatteita voivat olla esimerkiksi yksilöllisyys, turvallisuus, perhekeskeisyys, ammatillisuus. Yhdessä arvojen kanssa toimintaperiaatteet muodostavat yksikön toimintatapojen ja -tavoitteiden selkärangan ja näkyvät mm. asiakkaan ja omaisten kohtaamisessa.

Mitkä ovat yksikön arvot ja toimintaperiaatteet?

Jokainen ihminen on ainutkertainen ja arvokas yksilö. Yrityksemme kunnioittaa yksilöllisyyttä kaikissa
toimintatilanteissa. Asiakaspalvelussamme korostuvat rehellisyys, ystävällisyys, avuliaisuus, turvallisuus nopea saatavuus ja tasavertaisuus.

3 RISKINHALLINTA (4.1.3)

Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia arvioidaan monipuolisesti asiakkaan saaman palvelun näkökulmasta. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikeakäyttöiset laitteet), toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia?

Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat

Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille.

Riskinhallinnan työnjako

Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa epäkohtien ja turvallisuuskysymysten käsittelylle. Riskin
hallinta vaatii aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.

Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilökunta mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.


Luettelo riskinhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista

Keskeiset toimintaa ohjaavat lait ovat

SOSIAALIHUOLTOLAKI
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301

LAKI SOSIAALIHUOLLON ASIAKKAAN ASEMASTA JA OIKEUKSISTA
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812

LAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALVONNASTA
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230741

  • Jokaisen työpaikkapalaverin yhteydessä käydään läpi esille tulleet asiakasturvallisuuden riskitilanteet. Ne kirjataan yrityksen hallitsemaan tiedostoon Asiakasturvallisuus.
  • työtapaturmat kirjataan vuosittain yrityksen hallitsemaan tiedostoon Työsuojelu/työtapaturmat
  • mikäli asiakaskohteessa tai asiakaspalvelussamme on havaittu merkittävä riskitekijä, se on viipymättä korjattava turvalliselle tasolle asiakkaan ja/tai asiantuntijan kanssa yhteistyössä toimien.
  • kotisiivouksen kohdistuessa asiakkaan yksityiseen asuntoon, on kaikessa riskiarvioinnissa käytettävä hienovaraisuutta ja tilanneälyä.
  • työntekijöiden käyttäytymisen, toiminnan ja palvelun on aina edistettävä sekä omaa, työparien, asiakkaiden että muiden ihmisten turvallisuutta ja välitöntä terveyttä.

Riskien tunnistaminen

Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan.

Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit?
Kotisiivouksen merkittävimmät asiakasriskit ovat siivousalalle tyypillisiä riskitekijöitä; kemikaalit, pöly,
kosteus ja ilmanvaihto. Kotisiivouspalvelun riskeihin kuuluvat myös asiakaspalvelulle tyypilliset henkilö
kemiasta johtuvat ristiriidat, mutta asiakassegmenttiimme ovat valikoituneet asiakkaat, joiden kanssa ei ole ilmennyt käytösongelmia.

Akuutit epäkohdat on viipymättä ilmoitettava esimiehelle ja tarvittaessa myös asiakkaalle tai asiakkaan omaisille. Muille osallisille ilmoitetaan, mikäli riskin luonne huomioiden se on asiallista ja tarpeellista. Yleisluonteisten riskien kartoitus suoritetaan ensimmäiseksi jokaisen henkilökuntapalaverin yhteydessä.

Riskien käsitteleminen

Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan
korvausten hakemisesta.

Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan?
Tapahtuma keskustellaan auki välittömästi ja tarvittavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi otetaan
käyttöön viipymättä. Asiasta informoidaan asiakasta tai asiakkaan edustajaa.
Työnjohto kirjaa tapahtuneen Isolta Oy:n asiakaskohtaiseen muistioon sekä sen lisäksi yrityksen Asia
kasturvallisuustiedostoon. Tarvittaessa otetaan yhteyttä viranomaiseen ja epäselvissä tilanteissa pyy
dämme konsultointia Hyvinvointialueen asiantuntijoilta.

Korjaavat toimenpiteet

Laatupoikkeamien, epäkohtien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset.

Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin epäkohtiin, laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin?
Asia käydään viivytyksettä huolellisesti läpi kaikkien asianosaisten kanssa ja tapahtumaan johtaneet
syyt tarkistetaan viivytyksettä. Kokonaisvaltaista asiakastyytyväisyyttä seurataan säännöllisillä asiakas
kontakteilla. Rutiininomainen käytäntömme on soittaa asiakkaalle tai asiakkaan edustajalle ensimmäisen siivouskerran jälkeen ja tiedustella asiakastyytyväisyyttä ja mahdollisia palvelun muutostarpeita.
Pyrimme pitämään asiakkaisiimme yhteyttä säännöllisesti ja huolehtimaan sen avulla asiakastyytyväi
syydestä. Asiakastyytyväisyys pidetään korkealla, vaikka yrityskokoa kasvatetaan, toimintatapoja vakiinnutetaan ja imagoa nostetaan.
Kaikista työhön liittyvistä asioista keskustellaan henkilökunnan kanssa akuutisti ja myös ylläpitävästi.
Vastuuta työn laadun seurannasta on annettu työntekijöille. Sen myötä työntekijän oma asenne työn
suorittamista kohtaan muokkautuu vastuullisemmaksi ja arvostavammaksi ja sen seurauksena palvelun laatu ja asiakasturvallisuus paranevat.

Muutoksista tiedottaminen

Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille?
Henkilökunnalle päiväkohtaisissa kirjallisissa työmääräyksissä, viestiryhmäilmoituksissa, työpaikkapalavereissa sekä henkilökohtaisesti huolellisella ja pitkällä perehdyttämisellä. Muille tahoille viestimällä, joko suullisesti tai tarvittaessa kirjallisesti.

4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3)
Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt

Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt.

Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun?
Kaisa Falttu ja Heidi Hurskainen, muu henkilöstö palaverien ja palautteiden kautta.

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:
Falttu, Kaisa

Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5)

Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.

Suunnitelman toteutumisesta raportoidaan vähintään neljän (4) kuukauden välein (joulukuu, huhtikuu,
elokuu)
Raportista on käytävä ilmi

  • miten suunnitelman toteutumista on seurattu
  • onko suunnitelmassa ilmennyt puutteita
  • miten mahdolliset puutteet on korjattu

Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä?
Omavalvontasuunnitelma päivitetään säännöllisesti; aina heti kun suunnitelmaan on lisättävää, korjattavaa tai ajanmukaistettavaa, mutta vähintään neljän (4) kuukauden välein.
Tarkastettu / päivitetty 11.07.2025
Omavalvontasuunnitelman julkisuus

Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen.

Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä?
Siistijöillä jokaisessa työautossa, yrityksellä toimistolla sekä yrityksen verkkosivuilla www.falttu.com


ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)
4.2.1 Palvelutarpeen arviointi

Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät
riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu.

Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan – mitä mittareita arvioinnissa käytetään?

Palvelut myydään sosiaalihuoltopalvelun tarpeessa olevalle henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut seuraavien palvelutarpeiden vuoksi

  • Sairaus / vammaisuus: Terveydentilan katsotaan heikentyneen, mikäli keskustelussa asiak
    kaan/asiakkaan edustajan kanssa tulee esille sairaus tai vamma, minkä katsotaan olevan uskot
    tava ja todellinen. Tarvittaessa sairaus tai vamma varmennetaan hoitohenkilökunnan todistuk
    sella.
  • Ikä: asiakkaiden tasapuolisen kohtelun vuoksi alaikärajana pidetään vanhuuseläkeikää.
  • Synnytys ja/tai lasten hoito: raskausaika ja/tai pienen lapsen kolme ensimmäistä ikävuotta.
  • Rintamaveteraani: veteraanitunnus
  • Sotainvalidi: valtionkonttorin päätösnumero

Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin?

Tarvetta kartoitettaessa asiakkaan ja/tai läheisten tai muun laillisen edustajan kanssa palvelutarpeesta
keskustellaan henkilökohtaisesti.
Palvelusta laaditaan aina kirjallinen palvelusopimus / -suunnitelma.
Palvelusopimus laaditaan kahtena kappaleena, joista toinen luovutetaan asiakkaalle.

4.2.1 Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma

Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet.
Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua asiakas/palvelusuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista.

Miten palvelusuunnitelman toteutuminen asiakkaan palvelussa/hoidossa varmistetaan, on omavalvonnan keskeisiä sovittavia asioita.
Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan?
Laajemman kotisiivouksen palvelusuunnitelma laaditaan asiakaskotikäynnillä asiakkaan ja/tai läheisen tai muun laillisen edustajan kanssa yhdessä. Suppeampien työsuoritteiden vrt. ikkunoiden pesu, palvelusuunnitelma laaditaan puhelimessa. Tarkat asiakastiedot kirjataan asiakaskorttiin. Yksityiskohtaiset ja siivouskäyntikohtaiset työmääräykset annetaan jokaiselle asiakaskäynnille erikseen. Asiakkaisiin pidetään yhteyttä ja heitä pyydetään olemaan viipymättä yhteydessä työnjohtoon, jos palvelussa ilmenee toivottavaa. Asiakkaisiin pyritään rakentamaan henkilökohtainen, mutta ammatillinen tuttavuus kaikilla laadukkailla palvelun keinoilla. Niillä pyrimme varmistamaan mahdollisimman onnistuneen ja yksilöllisen palvelun. Siivouspalvelumme tuotetaan aina laadukkaasti, mutta asiakaslähtöisesti.

Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti?
Jokaisesta asiakkaasta/työkohteesta laaditaan yksityis- ja palvelukertakohtainen työmääräys, joka väli
tetään henkilökunnalle erikseen jokaiselle siivouskäynnille. Työnjohto seuraa aktiivisesti ja säännöllises
ti asiakaspalvelun ja siivouksen laatu- ja palvelutasoa säännöllisillä asiakaskontakteilla.

4.2.1 Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30.5 §)

Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tehdään tarvittaessa erillinen hoito- ja kasvatussuunnitelma, joka täydentää lastensuojelulain 30 §:n mukaista asiakassuunnitelmaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa arvioidaan lapsen laitoksessa tarvitseman hoidon ja huollon sisältöä, ottaen huomioon, mitä asiakassuunnitelmassa on määritelty sijaishuollon tarkoituksesta ja sen tavoitteesta. Hoito- ja kasvatussuunnitelma täydentää asiakassuunnitelmaa ja tukee laitoksessa järjestettävän tosiasiallisen
hoidon ja huolenpidon järjestämistä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma on annettava tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle sekä lapsen huoltajille.

Miten hoito- ja kasvatussuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan

4.2.2 Asiakkaan kohtelu

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään?

Henkilökunta allekirjoittaa työsopimuksen yhteydessä vaitiololausekkeen, millä varmistetaan jokaisen
asiakkaan yksityisyys. Lisäksi henkilöstö perehdytetään tehtäväänsä huolellisesti, samalla varmistuen,
että palvelun laatutaso täyttyy myös vaitiolovelvollisuuden osalta. Henkilöstön kirjallinen ohjeistus sisältää erillisen ohjeistuksen sosiaalipalveluista ja mm. huoli-ilmoituksesta.
Palvelusopimukset laaditaan asiakkaan toiveiden mukaan. Työnjohdon asiakaskäynnillä varmistetaan ja varmistutaan, että asiakas on tietoinen palveluun liittyvistä yksityiskohdista.

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt

Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Jos rajoitustoimenpiteisiin joudutaan turvautumaan, on niille oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset
kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Lastensuojeluyksiköille lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulaissa.

Itsemääräämisoikeutta koskevista periaatteista ja käytännöistä keskustellaan sekä asiakasta hoitavan lääkärin että omaisten ja läheisten kanssa ja ne kirjataan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Rajoittamistoimenpiteistä tehdään kirjaukset myösasiakastietoihin.

Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu?

Mikäli asiakkaan turvallisuus tai etu on uhattuna, itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta keskustellaan omaisten tai viranomaisten kanssa. Huoli-ilmoituksen ilmoittamisvelvollisuudesta henkilöstöä informoi
daan ja ohjeistetaan perehdyttämisen yhteydessä.

Pohdittavaksi: – Miten toimintaa ja työkäytäntöjä arvioidaan itsemääräämisoikeuden toteutumisen näkökulmasta (rutiininomaiset käytännöt, vierailuajat, ruokailuajat, netin ja puhelimen käyttö ym.)


Itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta suositellaan laadittavaksi yksikön omat ohjeet. Tämä helpottaa työntekijöiden perehtymistä aiheeseen käytännön työn näkökulmasta ja edistää siten usein haavoittuvassa asemassa olevan asiakkaan oikeusturvaa.

Asiakkaan asiallinen kohtelu

Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan.

Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan?
Toimintamme perusajatus on palvelun korkea laatu ja asiakkaan yksilöllisyyden arvostaminen. Siihen
kuuluvat mm. henkilökunnan kiitettävä käytös ja ammatillinen huippuosaaminen sekä asiakkaan positiivinen huomioiminen kaikissa asiakaspalvelutilanteissa. Yksi palvelumme kulmakivistä onkin ymmärrettävä suomen kielen taito.
Työntekijän epäasiallisen käytöksen tilanteessa yrityksessä toimitaan työsopimuslain mukaisesti.

Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakkaan kokema epäasiallinen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne?
Tapahtuma käydään läpi yksityiskohtaisesti erikseen ja yhdessä kaikkien asian osaisten kanssa. Epäkohdat oikaistaan, korvataan ja/tai tarvittaessa asiakasta ohjeistetaan kääntymään kulutusasiamiehen, sosiaaliasiamiehen tai Hyvinvointialueen puoleen.

4.2.3 Asiakkaan osallisuus

Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen

Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä.

Palautteen kerääminen

Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakaspalautetta kerätään?
Palvelusta kerätään asiakaspalautetta aktiivisesti koko ajan, jokaisen uuden asiakaspalvelun alkaessa
ja erityisesti asiakaspalautteiden tai reklamaatioiden jälkeen. Jokaiselta uudelta asiakkaalta, tai hänen
edustajaltaan, kysytään asiakastyytyväisyyttä puhelimitse jokaisen aloituskerran jälkeen.


Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä

Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä?
Kaikki palaute on toimintamme kehittämisen kivijalka. Palvelun seuranta ja kiitettävä reklamointien käsittely on edellytyksenä kehittyvälle palvelulle ja onnistuneelle palvelukokemukselle.


4.2.4 Asiakkaan oikeusturva

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät päätökset tehdään ja toteutetaan asiakkaan ollessa palvelujen piirissä. Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja
annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.
a) Muistutuksen vastaanottaja
Toimitusjohtaja Kaisa Falttu.

b) Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista

  • Sosiaalivastaava Jari Mäkinen p. 040 707 9132
  • sosiaaliasiavastaava@sata.fi

c) Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saaduista palveluista

  • Kuluttajaneuvonta p. 09 5110 1200 ma-ti-ke 9.-12.00, to 12.-15.00
  • https://www.kkv.fi/kuluttaja-asiat/kuluttajaneuvonta

d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä?
Kaikenlaisen palautteen oikeanlaisella käsittelyllä ohjataan palvelua laadukkaampaan suuntaan.

e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle
Viipymättä, korkeintaan 1–5 arkipäivää

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3)

4.3.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen

b) Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen

Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan.

Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan?

Kotisiivouspalvelussa edm. asioihin puututaan vain huoli-ilmoituksen puitteissa.


4.3.2 Ravitsemus

Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa?
Kotisiivouspalvelussa edm. asioihin puututaan vain huoli-ilmoituksen puitteissa.

4.3.3 Hygieniakäytännöt

Yksikön hygieniatasolle asetetut laadulliset tavoitteet ja sen toteutumiseksi laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat omavalvonnan tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi infektioiden ja muiden tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen.

Miten yksikössä seurataan yleistä hygieniatasoa ja miten varmistetaan, että asiakkaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt
toteutuvat laadittujen ohjeiden ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti?

  • Katkeamattomalla, päivittäisellä esimiesvalvonnalla ja vahvalla siivousaseptiikan perehdyttämisellä.
  • Sosiaali- ja terveysministeriön ja Työterveyslaitoksen ohjeistukset välitetään suoraan henkilöstölle.
  • Yrityksessämme hygieniaennakointi on tarttuvien tautien torjunnassa kunnia-asia!

Hygieniakäytännöistä suositellaan laadittavaksi yksikön oma ohje.

4.3.4 Terveyden- ja sairaanhoito

Palvelujen yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on yksikölle laadittava toimintaohjeet asiakkaiden suun terveydenhoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Toimintayksiköllä on oltava ohje myös äkillisen kuolemantapauksen varalta.

a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen?

b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan?

c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta?

4.3.5 Lääkehoito

Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lääkehoito – oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Oppaan ohjeet koskevat sekä yksityisiä että julkisia lääkehoitoa toteuttavia palveluntarjoajia. Yksikölle on oppaan mukaan nimettävä lääkehoidon vastuuhenkilö.

Pitäisikö tässä olla lääkehoidon koulutustasoon ja täydennyskoulutukseen liittyvää asiaa.

a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään?

b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta?

4.3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa

Sosiaalihuollon asiakas saattaa tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti ja iäkkäiden asiakkaiden siirtymät palvelusta toiseen ovat osoittautuneet erityisen riskialttiiksi. Myös lastensuojelun asiakas voi tarvita koulun, terveydenhuollon, psykiatrian, kuntoutuksen tai varhaiskasvatuksen palveluja. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, jossa erityisen tärkeää on tiedonkulku eri toimijoiden välillä.

Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan?
Palveluyksikön esimiesten välityksellä.


Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta 4.1.1.)

Miten varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimuksia?
Alihankintana tuotetut palvelut kuuluvat henkilöstöön ja niin ollen saman laatukontrolloinnin alaisuuteen, kuin yrityksen palkkahenkilöstökin.

ALIHANKINTANA PALVELUJA EI OLE TARJOTTU 1.10.2021 ALKAEN.

7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4)
Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa

Sosiaalihuollon omavalvonta koskee asiakasturvallisuuden osalta sosiaalihuollon lainsäädännöstä tulevia velvoitteita. Palo- japelastusturvallisuudesta sekä asumisterveyden turvallisuudesta vastaavat eri viranomaiset kunkin alan oman lainsäädännön perusteella. Asiakasturvallisuuden edistäminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuus
suunnitelman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia myös iäkkäiden henkilöiden kaltoin kohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemi
seen.

Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa?
Tarvittaessa asiakkaan turvaamiseksi tehdään sosiaalihuoltolain mukainen huoli-ilmoitus. Viranomaiskonsultaation jälkeen toimimme ohjeistetusti.
4.4.1 Henkilöstö

Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet

Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaan sovellettava lainsäädäntö, kuten esimerkiksi yksityisessä päivähoidossa varhaiskasvatuslaki ja päivähoitolaki ja lastensuojeluyksiköissä lastensuojelulaki sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu laki, joka tuli voimaan 1.3.2016. Jos toiminta on luvanvaraista, otetaan huomioon myös luvassa määritelty henkilöstömitoitus ja rakenne. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen.

Omavalvontasuunnitelmasta pitää käydä ilmi, paljonko yksikössä toimii hoito- ja hoivahenkilöstöä, henkilöstön rakenne (eli koulutus ja työtehtävät) sekä minkälaisia periaatteista on sovittu liittyen sijaisten/varahenkilöstön käyttöön. Julkisesti esillä pidettävään suunnitelmaan ei kirjata työntekijöiden nimiä vaan henkilöstön ammattinimike, työtehtävät, henkilöstömitoitus ja henkilöstön sijoittuminen eri työvuoroihin. Suunnitelmaan kuuluu kirjata myös tieto siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys
varmistetaan.

a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne?

b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet

c) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan?

Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet?
Henkilökohtaisella soveltuvuudella ja asenteella on tärkein rooli. Ammattitaitoa lisätään henkilökohtai
sella ja pitkäkestoisella työhöntulo-ohjeistuksella ja -perehdytyksellä. Ammatilliseen lisäkoulutukseen
suhtaudutaan myönteisesti ja osallistuvasti.

b) Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus?
Työsopimuksen yhteydessä jokainen henkilöstöön kuuluva allekirjoittaa vaitiololausekkeen. Rikostausta
ja luotettavuus selvitetään perusteellisesti haastattelemalla, työhistoriaan perehtymällä ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin paneutumalla. Pitkä työsopimuksen koeaika mahdollistaa epäpätevän henkilön työsopimuksen viivytyksettömän purkamisen.

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta

Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja pitkään töistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria ja suhtautumista asiakkaisiin ja työhön mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnassa. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen.

Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään työntekijän velvollisuudesta (48–49 §) tehdä ilmoitus havaitsemastaan epäkohdasta tai epäkohdan uhasta, joka liittyy asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamiseen. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisesta on laadittava toimintayksikölle ohjeet, jotka ovat osa omavalvontasuunnitelmaa. Laissa korostetaan, ettei ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena.

Ilmoituksen vastaanottaneen tulee käynnistää toimet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi ja ellei niin tehdä, ilmoituksen tekijän on ilmoitettava asiasta aluehallintovirastolle. Yksikön omavalvonnassa on määritelty, miten riskinhallinnan prosessissa epäkohtiin liittyvät korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Jos epäkohta on sellainen, että se on korjattavissa yksikön omavalvonnan menettelyssä, se otetaan välittömästi siellä työn alle. Jos epäkohta on sellainen, että se vaatii järjestämisvastuussa olevan
tahon toimenpiteitä, siirretään vastuu korjaavista toimenpiteistä toimivaltaiselle taholle.

Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön ja omavalvonnan toteuttamiseen.
Perehdytys tehdään sekä kirjallisin että käytännön ohjein huolellisesti ja pitkäkestoisesti työnjohtajan tai pitkäaikaisen työntekijän henkilökohtaisella opastuksella ja seurannalla, erilaisiin asiakastilanteisiin soveltaen ja erikoistuen.

Miten henkilökunnan velvollisuus tehdä ilmoitus asiakkaan palveluun liittyvistä epäkohdista tai niiden uhista on järjestetty ja miten epäkohtailmoitukset käsitellään sekä tiedot siitä, miten korjaavat toimenpiteet toteutetaan yksikön omavalvonnassa (katso riskinhallinta).

Uuden työntekijän perehdyttämiseen kuuluu myös ohjeistus huoli-ilmoituksen tekemisestä. Ohjeistus ja
huoli-ilmoituksen lain kohdat jaetaan henkilöstölle kirjallisena.

Miten henkilökunnan täydennyskoulutus järjestetään?
Täydentävää työperehdytystä annetaan säännöllisesti henkilökunnan palaveri- ja koulutustilaisuuksissa
sekä tapauskohtaisesti henkilöä opastaen. Tavoitteena on pitää henkilökunnan perehdytys ja koulutuspalavereita vähintään joka toinen kuukausi.


4.4.2 Toimitilat

Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: esimerkiksi miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin tai miten varmistetaan heidän yksityisyyden suojan toteutuminen. Suunnitelmasta käy myös ilmi, miten asukkaiden omaisten vierailut tai mahdolliset yöpymiset voidaan järjestää.

Muita kysymyksiä suunnittelun tueksi:

  • Mitä yhteisiä/julkisia tiloja yksikössä on ja ketkä niitä käyttävät? – Miten asukas (lapsi/nuori/ iäkäs) voi vaikuttaa oman huoneensa/asuntonsa sisustukseen – Käytetäänkö asukkaan henkilökohtaisia tiloja muuhun tarkoitukseen, jos asukas on pitkään poissa.

Tilojen käytön periaatteet

  • Teollisuushalli autojen ja tarvikkeiden säilyttämistä, huoltoa ja varastointia varten.
  • Toimistotilat sijaitsevat Kirkkotie 13 27100 Eurajoki. Kaikki asiapaperit säilytetään toimistolla lu
    kitussa tilassa. Toimistotiloihin ei ole pääsyä ulkopuolisilla.
    Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty?
  • Siivousliinojen ja -tarvikkeiden puhdistukseen on nimetty autokohtaiset / parikohtaiset vastuuhenkilöt.
  • Siivouspyykit pestään autokohtaisesti eriteltynä, omissa pesukoneissaan väh. 90 asteen lämpötilassa, päivittäin.
  • Asiakaskohteissa käytetään ainoastaan puhtaita siivousliinoja.
  • Siivoustarvikkeet ja auton tarttumispinnat desinfioidaan tarvittaessa.

4.4.3 Teknologian ratkaisut

Henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuudesta huolehditaan erilaisilla kulunvalvontakameroilla sekä hälytys- ja kutsulaitteilla.
Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan käytössä olevien laitteiden käytön periaatteet eli esimerkiksi, ovatko kamerat tallentavia vai eivät, mihin laitteita sijoitetaan, mihin tarkoitukseen niitä käytetään ja kuka niiden asianmukaisesta käytöstä vastaa. Suunnitelmaan kirjataan mm. kotihoidon asiakkaiden turvapuhelinten hankintaan liittyvä periaatteet ja käytännöt sekä niiden käytön ohjaamisesta ja toimintavarmuudesta vastaava työntekijä.

Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan?
Asiakaskohtaisissa työmääräyksissä ohjeistetaan menettelyt mahdollisten asiakkaan turvalaitteiden
käsittelystä.

Turva- ja kutsulaitteiden toimintavarmuudesta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot?


4.4.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Sosiaalihuollon yksiköissä käytetään paljon erilaisia terveydenhuollon laitteiksi ja tarvikkeiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotarvikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010). Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut muun muassa sairauden tai vamman diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon, lievitykseen tai anatomian tai fysiologisen toiminnon tutkimukseen tai korvaamiseen. Hoitoon käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt, nostolaitteet, verensokeri-, kuume- ja verenpainemittarit, kuulolaitteet, haavasidokset ym. vastaavat. Valviran määräyksessä 4/2010 annetaan ohjeet terveydenhuollon laitteiden jatarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehtävistä ilmoituksista.

Terveydenhuollon ammattimaista käyttäjää koskevat velvoitteet on määritelty laissa (24–26 §). Organisaation on nimettävä
vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että yksikössä noudatetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettua lakia ja sen
nojalla annettuja säädöksiä. Ammattimaisella käyttäjällä tarkoitetaan …

Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden ja terveydenhuollon laitteiden hankinnan, käytön ohjauksen jahuollon asianmukainen toteutuminen?

Miten varmistetaan, että terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista tehdään asianmukaiset vaaratilanneilmoitukset?

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot

8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5)

Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn alusta kirjaamisesta alkaen tietojen hävittämiseen. Rekisterinpitäjän on rekisteriselosteessa määriteltävä, mitä asiakasta koskevia tietoja palveluntuottaja rekisteriin tallentaa, mihin niitä käytetään ja minne tietoja säännönmukaisesti luovutetaan sekä tietojen suojauksen periaatteet. Samaan henkilörekisteriin luetaan kuuluviksi kaikki ne tiedot, joita käytetään samassa käyttötarkoituksessa. Asiakkaan suostumus ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakas- ja potilastietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa ja terveydenhuollon potilastietojen käytöstä vastaavasti potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Terveydenhuollon ammattihenkilön
kirjaamat sairaudenhoitoa koskevat tiedot ovat potilastietoja ja siten eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja tietoja, jotka kirjataan eri rekisteriin kuin sosiaalihuollon asiakastiedot.

Palveluntuottajan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007)19 h §:n mukainen tietoturvaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä omavalvontasuunnitelma. Tietosuojanomavalvontaan kuuluu velvollisuus ilmoittaa tietojärjestelmän valmistajalle, jos palvelunantaja havaitsee järjestelmässä olennaisten vaatimusten täyttymisessä merkittäviä poikkeamia. Jos poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin potilasturvallisuu
delle, tietoturvalle tai tietosuojalle, siitä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Laissa säädetäänvelvollisuudesta laatia asianmukaisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet tietojärjestelmien yhteyteen.

Koska sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilörekisteri tai -rekistereitä (henkilötietolaki 10 §),tästä syntyy myös velvoite informoida asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Laatimalla rekisteriselostetta hieman laajempi tietosuojaseloste toteutuu samalla myös tämä lainmukainen asiakkaiden informointi.

Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tietonsa ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista. Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimusvoidaan esittää rekisterinpitäjälle lomakkeella. Jos rekisterinpitäjä ei anna pyydettyjä tietoja tai kieltäytyy tekemästä vaadittuja korjauksia, rekisterinpitäjän on annettava kirjallinen päätös kieltäytymisestä ja sen perusteista.

Kun asiakkaan palvelukokonaisuus muodostuu sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluista, on tietojenkäsittelyä suunnitellessa huomioitava erityisesti sosiaalihuollon asiakastietojen ja terveydenhuollon potilasasiakirjatietojen erillisyys. Tietojen käsittelyä suunniteltaessa on otettava huomioon, että sosiaalihuollon asiakastiedot ja terveydenhuollon tiedot kirjataan erillisiin asiakirjoihin.

a) Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä?
Asiakirjat / -tiedot säilytetään GDPR ohjeistuksen mukaan lukitussa tilassa.
Asiakaspalvelussa ei kerätä tietosuojalle vaarallista tietoa.
Henkilötietolain 10§ mukainen rekisteriseloste on laadittu.


b) Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta?
Työnjohto perehdyttää suullisesti ja kirjallisesti. Vaitiololauseke allekirjoitetaan työsopimuksen liitteenä.

c) Missä yksikkönne rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste,
miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä?
Asiakasta pyydetään ottamaan yhteyttä palveluyksikön johtajaan; Falttu Kaisa p. 044 553 7695

d) Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot
Falttu Kaisa p. 044 553 7697

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA
Asiakkailta, henkilökunnalta ja riskinhallinnan kautta saadut kehittämistarpeet ja aikataulu korjaavien toimenpiteiden toteutta
misesta.

Tietoa palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden kehittämisen tarpeista saadaan useista eri lähteistä. Riskinhallinnan prosessis
sa käsitellään kaikki epäkohtailmoitukset ja tietoon tulleet kehittämistarpeet ja niille sovitaan riskistä riippuen suunnitelma,
miten asia hoidetaan kuntoon.

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5)

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja.
Paikka ja päiväys
Eurajoella 11.07.2025

Allekirjoitus
Kaisa Falttu

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa Satakunnan Hyvinvointialueen valvontakordinaattori.

Pori 24.6.2024

Saara Vajavaara